Herätessäni tajusin, että kaikki hyvät ja kauniit jumalat ovat
kuolleet. Ne kuolivat jo silloin, kun olin lapsi ja myöhemmät kokemukset niistä
ovat olleet vain kaikuja. Koska koin suurta henkistä tyhjyyttä, päätin mennä
juoksulenkille metsään, sillä luonnossa liikkuessa tuntuu usein siltä, että on
osa kaunista kokonaisuutta. Koska tämä ei ole fiktiota, en tietenkään mennyt oikeasti lenkille.
Sitten tunsin, että minua silitetään henkisellä kaviolla. Se
oli yksisarvinen. Hän kertoi, että tarvitsen jotain pehmeää, värikästä
ja lämpöistä ja että minulla on siihen kaikki ainekset.
Yksisarvisen rakkaus-punajuuripata
4 punajuurta
kookoskermaa
kaalia
härkistä tai vastaavaa
4 rosamundaperunaa
valkosipulia
suolaa
Alimpaan kerrokseen tulee punajuurta ja kookoskermaa. Punajuuren kuoriminen ja pilkkominen on ihan mukavaa, varsinkin jos on terävä veitsi. Tähän voi lisätä myös halutessaan chiliä, pippuria, savusuolaa tai juustokuminaa.
Toiseen kerrokseen tulee savoijinkaalia ja härkistä tai
nyhtistä. Itse käytin ensimmäistä, koska ei ollut lauantai, joka on täälläpäin nyhtökaura-päivä. Härkiksen voi korvata esimerkiksi soijasuikaleilla,
-rouheella tai seitanilla. Ensimmäiseen versioon tuli tofua, mutta se ei sovi
tähän kauhean hyvin. Paista kaalia runsaassa öljyssä valkosipulin kanssa.
Heitä vielä näiden päälle kuumalla pannulla käyneitä rosamunda-perunoita eikä mitään
muuta. Meinasin lisätä vielä korppujauhoja, mutta kun kuulin
yksisarvisen itkun, en yksinkertaisesti pystynyt tekemään sitä. Sitten vain uuniin, noin 200 astetta ja 40 minuuttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti