Ulkoavaruudessa on aikaa pohdiskella asioita, sillä netti
toimii todella viiveellä. Minkä takia pitkiä kalsareita pidetään
epäseksikkäinä? Onko se muka sitten seksikästä, että pukeudutaan vaatteisiin,
jotka eivät lämmitä lainkaan ja sitten hytistään ja valitetaan? Ihan tyhmiä nuo
ihmisten lisääntymisjutut. Avaruudessa onkin kivaa, kun täällä ei ole muita
ihmisiä erään toisen lisäksi. Metsää on tosin vähän ikävä. Mietin, olenko
vieraantunut täysin luonnosta nyt, kun lähin metsä on miljoonien kilometrien
päässä? En tietenkään, sillä minähän olen osa luontoa ja sen kiertokulkua.
Sipsien perunat ovat saaneet ravinteita kakastani. Kaikki on yhtä myös avaruudessa.
Kiertokulkuun liittyy myös ideat ja henkinen maailma, eikä se ole siis pelkästään syömistä, kuolemista ja panemista. Sipsivuoka onkin kunnianosoitus kahdelle suurelle hengen ihmiselle, George ”Speck” Crumille, joka keksi sipsit vuonna 1853 ja Ignasio ”Nacho” Anayalla, joka keksi nachot vuonna 1943.
Eskapistin sipsivuoka
tomaattia
sipulia
valkosipulia
kidneypapuja
mausteita
maalaisperunalastuja
violifeä
kaurakermaa
Lämpimien sipsien, juuston ja tomaattisetin yhdistelmä oli
yllättävän hyvä. Tämähän on periaatteessa nachovuoka, mutta pääraaka-aine on
maissin sijaan peruna. Sipseistä ei tullut yhtään löllöjä eivätkä ne myöskään
kärähtäneet, vaikka juustoa olisikin saanut olla enemmän. Tomaattisettiin tuli
tomaattia, sipulia, valkosipulia, mausteita ja kidneypapuja. Se saa muhia
sitten niin pitkään kuin jaksaa odottaa. Ei kantsi käyttää kantta, niin se vesi
vähän höyrystyy ja näin vältät sipsien löllyistymisen. Tämän päälle tulee
sitten sipsit (halppis kartonon sipsejä).
Juustosetti valmistetaan raastamalla
violifeä, johon lisätään vielä kasviskermaa ja se heitetään sipsien päälle. Kannattaa varata yksi pieni paketti violifeä vuokaan, sillä puolikas ei riitä! Sitä voi ostaa esim. isoista kaupoista ja se löytyy juusto-osastolta. Vuoka oli uunissa jonkun aikaa ja noin 200 asteessa. Oli muuten ihan hyvää, mutta ei
täysin älyttömän hyvää!